Outi Lankia

Sisäilmakorjaukset eivät laastaroimalla hoidu

"Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat koskettavat koko Suomea ja ongelmia on muissakin kouluissa." Omasta tai lastensa terveydestä huolissaan olevia ei tuo toteamus juuri lohduta. Vaikka ongelmia on muuallakin, ei se oikeuta säästämiseen korjausmenetelmissä. Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia. Se, että vaurioitunut rakenne ja oireiden aiheuttaja on selvillä, ei vielä riitä. Korjaussuunnitelma ja päätös toimenpiteistä ratkaisevat onnistumisen. Tällä hetkellä hyvin tyypillinen korjausmenetelmä on tiivistäminen. Tässä korjausmenetelmässä todettua mikrobilähdettä tai muuten vaurioitunutta rakennetta ei poisteta, vaan rakennuksen osat tiivistetään ja tarkoituksena on estää epäpuhtaat ilmavuodot vaurioituneista rakenteista sisäilmaan. 

Säästöt korjausmenetelmin valinnassa tulevat yhteiskunnalla kalliiksi. Suuressa 500 oppilaan alakoulussa on menossa remontti, jossa luokkien yläpohjia ja muita rakenteiita tiivistetään vedeneristysmassalla sen sijaan, että vaurioitunut vanha purueriste poistettaisiin. Toimitilajohto säästää 700 000 e. Kuinka estetään, että yhtään halkeamaa ei kattoneliöihin synny tai ilmanvaihdon tarkka paine-erojen säätäminen onnistuu? Jatkuuko sairastelu ja eristeen vaihto tehdään myöhemmin? Tuplakorjauksista on esimerkkejä ja kustannukset ovat moninkertaiset siihen verrattuna, että ongelman tartuttaisiin heti ja suoritettaisiin huolellinen korjaustyö. 

Sisäilmakohteiden korjaussuunnitelmat ovat merkittäviä ja päätökset tulee tehdä ammattitaidolla kokonaisvaikutukset arvioiden. Puhumattakaan siitä, että lasten ja henkilökunnan terveyden menetyksellä ei ole hintaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tasakatto on ongelmista huolimatta näköjään yleisin tapa rakentaa kate ja Suomen olosuhteissa ehdottomasti huonoin.

Hauki Onkala

En tunne tuota suuren koulun remonttia mutta olisiko kuitenkin niin, että yläpohjan saumat ja läpimenot tiivistetään ja ilmanvaihdolla saadaan painesuhteet sellaisiksi, että ilma ei virtaa yläpohjasta opetustiloihin?

Ihan normaali toimenpide homevauriokorjauksissa. Moni taho kuten Vahanen OY on tutkinut tuollaisia korjauksia ja huolellisesti ja oikeilla materiaaleilla tehtyinä ne ovat yleensä onnistuneet.

Käyttäjän vesaluoma70 kuva
Vesa Luoma

Kapselointi korjauksen elinkaari on n. 5 v. Tästä näkökulmasta arvioiden kyseiset korjaukset ei ole järkeviä veronmaksajien kannalta.

Toimituksen poiminnat